Eilen tiedotusvälineet tiesivät kertoa, että taas yksi suomalainen totaalikieltäytyjä on hakenut turvapaikka Belgiasta. HS:n mukaan kyseessä on 21-vuotias jyväskyläläinen Tuukka Masalin. Hänelle langetettiin elokuussa vankeusrangaistus, jonka piti alkaa tammikuussa. Masalin kuitenkin hyppäsi Belgian koneeseen ja on nyt Suomen viranomaisten tavoittamattomissa.
Masalinin nuoren miehen idealismi on siivittänyt hänet aika moiselle karkumatkalle. Belgiasta käsin hän sitten ihmettelee, että "eikö Suomen kaltaisessa demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassa saa sanoa 'ei' joutumatta vankilaan." Hyvä kysymys, johon vastaus on tietenkin varsin yksiselitteinen: Ei saa. Itse asiassa en tiedä yhtäkään maata, jossa lakien noudattamiselle ei saisi sanoa ei joutumatta vankilaan. Jos lakia ei noudata, siitä seuraa rangaistus. Mielestäni tämä on yksi oikeusvaltion keskeisiä piirteitä.
Siitä, onko Suomen puolustus järjestetty nykyisin järkevästi, voidaan olla monta mieltä. Tilanne on kuitenkin se, että laki asevelvollisuudesta on aivan yhtä kansalaisia velvoittava kuin muutkin lait. Tällä hetkellä Suomen puolustus on järjestetty asevelvollisuuden kautta. On myös hyvä huomioida, että Suomen järjestelmässä ketään ei pakoteta tappamaan. Aseeton armeijapalvelus ja siviilipalvelus ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, vaikka niiden pidemmällä kestolla pyritäänkin takaamaan aseellisen palveluksen etulyöntiasema.
Kun meidän yhteiskunnassamme järjestystä täytyy pitää yllä ja rajoja täytyy kriisitilanteissa puolustaa, on mielestäni varsin anteliasta valtiovallalta tarjota kolme vaihtoehtoa jokaiselle miehelle, joka todetaan palvelukseen kelvolliseksi. Venäjällä esimerkiksi ei ole toivoakaan päästä siviilipalvelukseen, se tosin ei ole oikeusvaltio samassa mielessä kuin Suomi.
Pienelle kansalle, jonka rajat ovat kuitenkin pitkät, asevelvollisuusarmeija on elintärkeä. Se on kustannustehokas tapa tuottaa tarpeeksi suuri reservi, joka kykenee suoriutumaan maanpuolustuksen kolmesta pääulottuvuudesta: Ensiksi konfliktien ennaltaehkäisy pelotevaikutuksella, tämän pettäsessä hyökkääjän torjuminen aseellisesti rajaseuduilla, käyttäen konventionaalisia sodankäyntikeinoja ja viimeisenä vaihtoehtona miehittäjän pakottaminen poistumaan maasta käyttäen epäkonventionaalisia sodankäyntikeinoja. Varsinkin tuo kolmas ulottuvuus vaatii suuren reservin sodankäyntitaitoista kansaa.
Asevelvollisuus voitaisiin rinnastaa veronmaksuun tai muuhun kaikkia kansalaisia automaattisesti koskevaan velvollisuuteen. Koska yhteiskunta kollektiivisesti tarjoaa niin paljon jäsenilleen, on mielestäni varsin oikeutettua myös vaatia kansalaisilta joitain palveluksia yhteiskunnalle. Muuten meidän valtiomallimme ei toimi. Hyvinvointiyhteiskunnassa luottamus on tärkeää. Jokainen totaalikieltäytyjä, talonvaltaaja, anarkisti nakertaa tätä luottamusta, ja tuottaa siten hallaa myös lainkuuliaisille kansalaisille.
perjantai 30. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tottahan tuo kaikki on, yhteiskuntaa pitää palvella takaisinkin eikä vain odottaa että vapaa-ehtoiset tekevät kaiken muiden puolesta. Mutta palvelus aikaa saisi mielestäni lyhentää. Itsellänihän ei tuota asepalvelusta tule vielä pariin vuoteen olemaan, mutta siltikin suomessa pitäisi toimia oma suomen armeija eikä sillä periaatteella että olisi jokin palkka armeija. En nyt tarkoita sitä että pitäisi pelätä jotain sotaa ainakaan tällä hetkellä mutta ei voi vielä tietää miten nopeasti Venäjän tilanne voi muuttua. Mutta todellakin, yhteiskuntaa pitää palvella takaisin jotenkin, palveleehan sekin meitä todella hyvin!
Lähetä kommentti