Miten talouden taantuma tai lama, kuten jotkut sitä kutsuvat, vaikuttaa Suomen puolustusvoimiin? Heijastuvatko nämä vaikutukset suoraan tai välillisesti Suomen sotilaalliseen puolustautumiskykyyn? Näitä kysymyksiä on viime päivinä pähkäilty eduskunnassa, kun siellä käsiteltiin uutta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Tämä hallituksen selvitys lupaa korotuksia puolustusmäärärahoihin inflaation mukaisten korjausten lisäksi siten, että määrärahoihin tulisi kahden prosenti vuotuiset korotukset vuodesta 2011 alkaen. Tämä tietää suurta rahamäärää, ja sellaisena se on omiaan herämään kiivasta keskustelua eduskunnassakin.
Oppositiopuolueista odotetusti vasemmistopuolueet eivät voi hyväksyä hallituksen esitystä määrärahojen korotuksesta. Heitä on ryhtynyt tukemaan hallituspuolue Vihreät, joka aikaisemmin oli vielä hyväksymässä selontekoa hallituksessa. Myös maanpuolustusasioihin yleensä positiivisesti suhtautuvat Perussuomalaiset ovat esittäneet kriittisiä näkökulmia. Varsin yleinen argumentti on, että nykyisen kaltaisessa talouden tilanteessa on yhteiskunnan menot priorisoitava ihan toisin, puolustusmäärärahojen korotus yli inflaation on kestämätöntä kun valtio joutuu muutenkin ottamaan miljardikaupalla velkaa, ja niin edelleen.
Meidän Perussuomalaisten on tässä tilanteessa varsin ymmärrettävästi hankalaa löytää mitään yksiselitteisen hyvää kantaa tähän asiaan. Toisaalta asevelvollisuus on meille tärkeä asia ja katsomme sen säilyttämisen olevan hyvä suomalainen arvovalinta. Myös NATO-jäsenyyden hivuttaminen osaksi puolustusratkaisuamme pelätään. Toisaalta halveksumme "tuhlaamista" valtiotasolla, ja suurten rahamäärien käyttämistä näennäisesti tuottamattomaan toimintaan, varsinkin talouden kriisiaikana.
Puolustusministeri Jyri Häkämies ehti jo pelotella, että määrärahojen korotuksen hylkääminen johtaa jonkun varuskunnan sulkemiseen vuonna 2012 ja sitä kautta yleisen asevelvollisuuden romuttamiseen, ehkä jo vuonna 2015. Häkämiehen uhkailuissa saattaa hyvinkin olla perää. Onhan PV kituuttanut aivan liian pienellä budjetilla jo vuosia, itse asiassa niin kauan että amiraali Kaskealakin ehti useasti ehdottaa reservin pienentämistä. Häkämiehen mainitsemat seuraukset olisivat Perussuomalaisen puolustuspolitiikan kannalta katastrofi. Me emme halua tukea politiikkaa, joka johtaa oman puolustuksen romuttamiseen ja sotilaalliseen liittoutumiseen.
Puolustus on yksi niistä asioista, joiden kanssa on yleensä parempi katsoa kuin katua. Tässä tapauksessa pelissä on paljon, ja riskien torjunta tällä saralla on tärkeämpää kuin perusvasemmistolainen kaikkeen sotilaalliseen liittyvän halveksunta. Kerran menetettyä itsenäistä puolustusratkaisua emme tule saamaan koskaan takaisin. Siispä nyt on toimittava ongelman edellyttämällä tavalla, vaikka se saattaakin hetken kirpaista. Puolustusvoimat ei saa unohtua lamankaan aikana.
keskiviikko 11. helmikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti