Kreikka ja Euro

Niinhän siinä lopultakin kävi, että toisin kuin vielä tämän vuoden helmikuussa vakuuteltiin, euromaat joutuvat kuittaamaan järkyttävän ison laskun Kreikan leväperäisestä taloudenpidosta. Paitsi että Kreikka on elänyt tuhlailevasti yli varojensa ja ylivelkaantunut piittaamattomasti, se on myös huijannut euromaita ja vääristellyt tilastoja tavoitteena jatkaa yhteisvaluutan turvin siivellä elämistä. Tälle törkeälle huijaukselle on nyt kuitenkin tullut loppu, Kreikan taloudellinen uskottavuus on mennyttä ja koko maa konkurssin partaalla. Ainoa asia, joka Hellaan voi enää pelastaa, on muiden euromaiden pitkin hampain myöntämä avoin piikki. Pelastussumma nousee satoihin miljardeihin euroihin, josta Suomen osuus tulee olemaan n. 1,6 mrd euroa, mutta jos menneestä voidaan jotain oppia, niin tuskinpa se siihen jää.

Jotta pelastuspaketilla olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia onnistua vakauttamaan Kreikan ja koko euroalueen taloutta, on Kreikan toteutettava taloudessa järjestelmällinen vyön kiristys. Työuriin pyritään hakemaan pidennystä eläkeikiä nostamalla, avokätisiin eläkkeisiin ja muihin sosiaalietuuksiin on tulossa leikkauksia, ja valtion on pakotettu karsimaan kallista byrokratiaa. On täysin ymmärrettävää, että tällainen hevoskuuri on kreikkalaisille hankala pala purtavaksi. Kuvaavaa on se, että vain pari päivää sen jälkeen kun olin keskustelussa erään ystäväni kanssa todennut väistämättömäksi seuraukseksi tästä kaikesta sen, että "Ateena palaa", uutisoi Ilta-Sanomat mellakoista Kreikan pääkaupungissa juurikin samoilla sanoilla.

Meillä Suomessa kansalaiset ovat syystäkin vastahakoisia lainaamaan kertaalleen lainattua rahaa edelleen Kreikalle, varsinkin kun valtiovarainministeri Katainenkin on jo myöntänyt, että niitä rahoja tuskin tullaan saamaan koskaan takaisin. Hallitus on kuitenkin valmistautunut runnomaan avustuspaketin läpi eduskunnassa, ja se onkin esitelty eduskunnassa ainoana mahdollisena vaihtoehtona. Ministereiltä on ollut vaikeaa saada kunnon vastauksia siihen, millaisia seurauksia tukipaketin hylkäämisellä eduskunnassa olisi. Ilmeisesti seuraukset olisivat kuitenkin kammottavaakin kammottavammat.

Mitkä sitten ovat tämän satojen miljardien tukipaketin tunnetut vaihtoehdot? Julkisuudessa poliitikot ja talouden asiantuntijat ovat puhuneet mm. Euroalueen jakamisesta pohjoiseen ja eteläiseen alueeseen, jolloin eteläiseen alueeseen kuuluisi välimeren taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneet maat. Eteläinen euro voitaisiin sen jälkeen devalvoida, joka helpottaisi osaltaan tilannetta. Valuuttateknisestihän ongelma on juuri siinä, että Kreikka ei velkatilannettaan helpottaakseen kykene devalvoimaan valuuttaansa, koska hekin ovat sidottuja yhteisvaluutta euroon. Tähän ongelmaan rajatumpi ratkaisu olisi Kreikan irrottaminen eurosta ja drakman palauttaminen valuutaksi siellä. Tällaiset ratkaisut vaatisivat kuitenkin nopeaa reagointia ja poliittista tahtoa, joita Euroopan unionin byrokratiasta löytyy vähänlaisesti.

Kreikan valtio olisi toki voinut torjua tulevan hätätilan jo etukäteen omaisuutensa hallitulla yksityistämisellä. Vaikka minä en periaatteessa olekaan sitä mieltä, että valtion ei kuulu omistaa mitään, on joitakin asioita joiden omistamiseen modernilla tasavaltaisella valtiolla ei pitäisi olla intressejä. Esimerkiksi hiihtokeskukset ja kasinot kuuluvat tähän kategoriaan, Kreikka omistaa molempia. Yhteisarvoltaan valtion omistukset nousevat arvioiden mukaan kiinteistöineen juuri satoihin miljardeihin. Huomioon tulee myös ottaa tuhannet saaret. Millekään tukipaketille ei siis olisi tarvetta, jos Kreikka suostuisi myymään omaisuuttaan samasta summasta. Mutta myyminen ei ymmärrettävästi kreikkalaisia kiinnosta, jos samaan aikaan Euroopan unioni on myöntämässä avointa piikkiä. Tästä heitä ei voida syyttää.

Vaikka tämä koko tilanne on varsin huolestuttava ja synkkiä tunnelmia herättävä, olen seurannut melkeinpä vahingoniloisena spekulointeja euroalueen hajauttamisesta ja muusta yhteisvaluutan tulevaisuudesta. Käsillä on nyt juuri se ensimmäinen kriisi, joka määrittelee sen onko eurosta yhtään mihinkään. Onko euron vakaus mennyttä ja onko edessä hyperinflaatio? Kauas menneisyyteen muistavat voivat palauttaa mieleensä vaihtelevasti arvostamani poliitikon, Paavo Väyrysen teesit, joilla hän aikoinaan vastusti EMU:un liittymistä. Hän epäili, ettei eurosta tulisi sellaista vakaata valuuttaa kuin Suomessa toivottiin, koska mukaan oli tulossa myös näitä epävakaita Välimeren maita. Ja oikeassahan hän oli.

Suomen eduskunta äänestää Kreikan tukipaketin hyväksymisestä ensi keskiviikkona, 12.5. Sitä edellisenä päivänä eli tiistaina järjestetään eduskuntatalon edessä mielenosoitus tukipakettia vastaan (ilmoitus facebookissa, ilmoitus Hommafoorumilla). Kehotan lämpimästi kaikkia kynnelle kykeneviä osallistumaan tuohon mielenosoitukseen, tai sitten osoittamaan eriävän mielipiteensä hallitukselle jollain muulla tavalla. Ei nimittäin voi olla niin, että hallituksen agendana on ajaa suomalainen työntekijä, yrittäjä ja opiskelija ahtaalle samaan aikaan kun Euroopan unionin tuhlaajapojalle myönnetään avokätinen laina meidän kaikkien yhteisiä rahojamme edes harkitsematta muita vaihtoehtoja.