Urheilukevennys

Lauantain SM-liigakierros nosti KalPan tasapisteisiin liigaa johtavien Oulun Kärppien kanssa. KalPa on aloittanut kauden todella vahvasti ja ennakkoluulottomasti, mikä on varmasti ollut monille yllätys.

On hienoa, että Kuopiossakin on yksi kotimaan pääsarjassa menestyvä urheilujoukkue. Onhan urheilu yksi merkittävä nuorten harrastusmuoto, ja varsinkin KalPa tunnetaan nimenomaan erinomaisena kasvattajaseurana. Tästä kertoo myös viime vuoden A-nuorten suomenmestaruus.

Liikunta ja urheilu ovat hienoja ja kehittäviä asioita, joita kuntien kannattaa tukea mahdollisuuksien mukaan. Se on tulevaisuuteen sijoittamista.

Politiikka ei kiinnosta kansalaisia?

Verkkolehti UUSI SUOMI uutisoi tänään suomalaisten huolestuttavan heikosta poliittisesta tietämyksestä. Jutun mukaan kolme neljäsosaa suomalaisista ei osaa nimetä hallituspuolueita. Pääministerin nimi oli kuitenkin suurimmalle osalle tuttu. Myös oikeiston ja vasemmiston välinen raja oli osalle hämärä.

Kansa ei siis ole tietoinen siitä, kuka sen asioista päättää. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisia ei yksinkertaisesti kiinnosta. En ihmettele yhtään. Meininki tuntuu olevan sama ja alati kurjistuva, vaikka vallassa olisi kuka. Omalla äänestämisellä ei katsota voivan vaikuttaa ollenkaan, koska valitut edustajat puhuvat kuitenkin yhtä ja tekevät toista. Vähempikin saa politiikan tuntumaan suurelta huijaukselta.

Turhaan ei Soini ole usein puheissaan viitannut kolmeen suurimpaan puolueeseen sanoilla "Tupu, Hupu ja Lupu". Viimeisen parinkymmenen vuoden ajan ne ovat kaikki toteuttaneet samanlaista politiikkaa aina hallituksessa ollessaan. Jos satut olemaan pieni- tai keskituloinen, helpotusta tilanteeseesi ei tuo näiden puolueiden johtama hallitus, vaikka koalitio olisi mikä.

Ratkaisu kansalaisten poliittiseen apatiaan ei löydy apaattisen kansan vaihtamisesta. On tarjottava oikeita vaihtoehtoja, ja toteutettava samaa politiikkaa mistä puhutaan. Tällä saralla Perussuomalaiset on kunnostautunut parhaiten. Meidän tehtävämme on osoittaa kyynikoille, että vielä tänäkin päivänä on yksi puolue, joka pitää pienen ihmisen puolta niin puheissa kuin teoissa. Perussuomalaiset on oikea ja varteenotettava vaihtoehto. Kannattaa siis edelleen äänestää.

Numerot selviksi

Sattumoisin, tänään julkistettiin viimein ehdokasnumerotkin. Oma numeroni on 185.

Kuopion talousahdinko, ja miten siitä selvitään

Ei ole mikään ihme, että Kuopion talous on pahasti retuperällä. Ei ole ihme, että kaupunki on velkaantunut. Ei ole ihme, että kaupungin työntekijöitä aiotaan vähentää. Kaikki tämä on suoraa seurausta kahden asteen virheestä talouspolitiikassa. Seuraavaksi aion hieman dramatisoituna esittää, kuinka tämä kaikki tapahtui.

Kun valtion aluepolitiikka petti kunnat ja jätti ne selviytymään omillaan, olisi tarvittu järkevää budjetointia kuntatasolla. Vyötä kiristämällä olisi voitu selvitä hampaiden kiristelystä. Säästäminen on kuitenkin vaikeaa varsinkin isoissa kaupungeissa, joissa kasvu- ja kehittymispaineet ovat suuret.

Kävi siis niin, että Kuopiossa ei huomioitu millään tavalla muuttuneita olosuhteita. Kulutusta jatkettiin samalla tavalla kuin ennenkin, jopa suuremman kerskailun saattelemana. Sitouduttiin yhtä aikaa moneen, täysin toissijaiseen mutta kuitenkin valtavia rahamääriä nieleviin projekteihin. Ennen pitkää rahavarat loppuivat, eikä menoja osattu tai voitu enää hillitä. Velkakierre oli valmis.

Yli varojensa eläneen kaupungin vaihtoehdot ovat harvinaisen vähissä. Säästöä on saatava aikaan, mutta millä hinnalla? Nykyiset Kuopion päättäjät tarjoavat suurin silmin ratkaisuksi kaupungin palkollisten vähentämistä lomauttamisin ja irtisanomisin. Mutta miten tämä vaikuttaa esimerkiksi työvoimapulan kanssa taistelevaan terveydenhuoltoon? Entä yleisesti hyvinvointipalvelujen saatavuuteen? Hoitojonoihin?

Säästöt ovat mahdollisia, mutta esitetty ratkaisumalli on väärä. Tämän kaltaisella lyhytnäköisellä säästämisellä aiheutamme vain lisää kuluja pitkällä tähtäimellä. Tulevina vuosina joudumme maksamaan kovan hinnan näistä "säästöistä".

Aloittakaamme realisointi hallinnosta ja byrokraateista! Ei luoda kaupungille uusia paperinpyörittelijöiden virkoja, vaan satsataan hyvinvointiin. On pidettävä mielessä periaate, että jokainen kaupungin asukas on oikeutettu vaivattomasti saatavilla oleviin peruspalveluihin. Tätä periaatetta ei sovi romuttaa, vaikka tilanteemme olisi kuinka hankala.

Vaalilupauksista

Vaalien alla on tapana puhua paljon tyhjää ja lupailla suuria. Tämä on poliittikkojen helmasynti, jonka olemassaolo on tiedostettava ja jonka kanssa on osattava elää ja äänestää. Enkä voi kieltää, että myös Perussuomalaiset syyllistyvät välillä liikojen lupailemiseen. Toisaalta toistaiseksi Perussuomalaisilla on ollut myös vähemmän mahdollisuuksia toteuttaa omia agendojaan kuin hallituspuolueilla.

Olen saanut kuulla monta kertaa kyynisiä epäilyjä siitä, pystyvätkö Perussuomalaiset muka toteuttamaan kaikkia lupaamiaan asioita kunnissa, kun suuri osa kunnista potee kroonista talouden alijäämää. Mistä Perussuomalaiset keräävät kokoon ne rahat, joilla toteutetaan kaikki luvattu?

Ensiksi täytyy sanoa, että Perussuomalaiset on maalaisjärjellä ajattelevien ihmisten, ei haihattelijoiden puolue. Me emme pelkästään lupaa. Me ymmärrämme, että jos rahaa käytetään enemmän johonkin asiaan, on toisaalta jostain muusta kohteesta karsittava menoja. Kuntavaaliohjelmamme sisältää paljon toteuttamiskelpoisia säästöehdotuksia myös velkaantuneissa kunnissa.

Perussuomalaiset on myös rehellisten ihmisten puolue, jos näin raflaavasti on lupa sanoa. Me pyrimme pitämään sen mitä lupaamme, ainakin paremmin kuin muut puolueet. Käytän siitä tällaista vertausta: Äänestätkö mieluummiin ehdokasta, joka lupaa sinulle hampurilaisen ja kolan, mutta toimittaa vain hampurilaisen, vai kenties ehdokasta, joka lupaa pelkän hampurilaisen, eikä toimita sitäkään?

Kauhajoen tragediasta

Aivan ensimmäikseksi haluan osoittaa syvimmät osanottoni kaikille, joita tämä kauhea tapaus on koskettanut. Sympatiani ovat uhrien omaisten, koulutovereiden, koulun työntekijöiden ja niiden kanssa, joilla oli epäonnea kokea syyskuun musta päivä henkilökohtaisesti.

Kauhajoen koulumurha toki palauttaa mieleen vajaan vuoden takaisen Jokelan tapauksen. Itse asiassa minua tämä tapaus kosketti jopa enemmän, koska se osui näin lähelle: Kauhajoki ei ole kovinkaan kaukana syntymäkaupungistani Seinäjoesta. Jälleen kerran en oikein tiedä, mitä sanoisin. Voin vain kysyä "Miksi?" kuten niin monet muutkin. Miksi yhdentoista ihmisen aika loppui kesken? Miksi ahdistunut nuori päätti purkaa pahaa oloaan näin hirveällä tavalla? Miksi tätä ei voitu estää etukäteen? Miksi tällaista tapahtuu?

Varsin ikävä totuus lienee, että noihin kysymyksiin ei ole itsestäänselviä vastauksia. Kuitenkin osatotuus lienee se, että me joudumme maksamaan nuorten asioiden ja terveyden leväperäisestä hoidosta. Nyt on korkea aika alkaa kiinnittää huomiota myös nuorten hyvinvointiin.

Vielä kerran osanottoni. Kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan tällaista.

Vaalien tavoitteista

Useissa valtakunnan medioissa on viime päivien kuluessa noteerattu Perussuomalaisten asettamat kunnianhimoiset tavoitteet näissä vaaleissa. Esimerkiksi YLE kertoi taannoin, että Perussuomalaiset aikovat nelinkertaistaa valtuustopaikkansa ensi lokakuussa. Miltä tahansa muulta puolueelta tuollaiset puheet olisivat varmasti suuresti yliarvioituja, mutta mielestäni Perussuomalaisilla on näissä vaaleissa muita puolueita paremmat mahdollisuudet yllättää jälleen epäilijät.

Gallupit ovat koko vuoden mittaan luvanneet hyvää. Perussuomalaisten kannatus on kasvanut tasaisesti ja jokaisessa uudessa mittauksessa luvut ovat olleet edellistä kauniimmat. Kun vielä muistetaan, että Perussuomalaisilla on ollut tapana kerätä vaaleissa enemmän ääniä kuin gallupit lupaavat, voidaan neljän prosentin tavoitetta pitää jopa vaatimattomana. Toki siitä on vielä matkaa paikkamäärän nelinkertaistamiseen, mutta jo tämänkin rajan rikkominen olisi poikkeuksellisen iloinen tapaus.

Minusta on hienoa, että Timo Soini ja muu puoluehallituksen väki uskaltaa asettaa hurjan tuntuisia tavoitteita. Ei pidä olla väärällä tavalla nöyrä, kun kuitenkin puolue kasvattaa kannatustaan ja jäsenmääräänsä suomalaisista poliittisista ryhmittymistä ehdottomasti nopeiten. Korkeushyppykisaa ei voi voittaa, jos ei edes yritä hypätä korkealle. Sopivalla tavoitteiden asettamisella ja väsymättömällä työnteolla koko Suomen hyväksi säilytetään kansan suosio ja noustaan varteenotettavien poliittisten toimijoiden joukkoon.

Lopuksi kiitos kaikille puolueen ehdokashankintaan osallistuneille aktiiveille ja erikoisterveiset Kuopion porukalle. Me voitetaan nämä vaalit!

Tervetuloa vaaliblogiini!

Lämpimät tervetulotoivotukset kaikille uuden blogini lukijoille!

Tämä blogi on luotu kuluvan vuoden 2008 lokakuun kuntavaalien vaalityötä varten. Olen ehdokkaana Perussuomalaisten listalla Kuopiossa, yhdessä monen muun hienon ehdokkaan kanssa. Nämä kuntavaalit ovat ensimmäiset vaalini minkään puolueen ehdokkaana. Perussuomalaiset valitsin poliittiseksi viiteryhmäkseni, koska koin tämän puolueen olevan helposti lähestyttävä, ihmisystävällinen ja ennen kaikkea agendaltaan itseäni lähellä.

Vaalityö on mielenkiintoista, mutta varsin aikaavievää työtä, varsinkin opiskelijalle jonka aika on muutenkin kortilla. Yritän kuitenkin päivittää tätä blogia mahdollisimman usein, ja niin kauan kuin asiaa riittää (ja sitähän riittää!). Mielipiteitäni siitä, kuinka kunnallisia asioita tulee hoitaa, tulen sitten esittelemään tässä blogissa. Myös kysymyksiin yritän vastata parhaani mukaan.

Ei sitten muuta kuin hyvää vaalisyksyä kaikille, ja muistakaa äänestää kunnallista Perussuomalaista!