Maahanmuutosta vihdoin keskustelua?

Satuin menneenä viikonloppuna ostamaan junalukemiseksi kioskilta sekä viikonlopun Iltalehden että Ilta-Sanomat. Lehdissä oli toki paljon mielenkiintoisia juttuja (vaikka iltapäivälehdet uutisarvoltaan aikamoista höttöä ovatkin), mutta mielenkiintoni kiinnittyi erityisesti siihen, että molemmissa lehdissä oli maahanmuuttoa sivuava artikkeli. Iltalehden Viikonvaihde-liite tarjoili vertailua suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten työttömien välillä, ja Ilta-Sanomat esitteli PS-sivuillaan (sic) kokoelman Jussi Halla-ahon blogista poimittuja otteita, toimittajan kommenteilla varustettuna.

Tarkastellaanpa hetkisen Halla-ahosta ja hänen teksteistään Sanna Ukkolan kirjoittamaa artikkelia. Jussi Halla-aho on vaalien jälkeen noussut huomion keskipisteeseen yhtenä Helsingin ääniharavista ja miehenä, joka uskaltaa puhua suunsa puhtaaksi maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista sortumatta kuitenkaan epä-älylliseen räyhäämiseen. Parin viime viikon aikana mm. Vihreät Naiset ovat harkinneet oikeustoimia Jussia vastaan, ilmeisesti perusteita tutkintapyynnön tekemiselle ei kuitenkaan ollut. Jussi on itse kommentoinut asiaa. Tämä Vihreiden Naisten nostattama kohu ja toisaalta Ilta-Sanomien lehtijuttu osuivat molemmat erittäin sopivaan hetkeen. Kotisivunsa mukaan Jussi on nimittäin tällä hetkellä pitkällä ulkomaanmatkalla eikä ymmärrettävistä syistä pysty täysipainoisesti reagoimaan rikosilmoitukseen eikä ainakaan kirjoittamaan järkevässä ajassa Ilta-Sanomille vastinetta (johon hänellä hyvän lehtimiestavan mukaisesti olisi täysi oikeus) jutusta, jossa häntä siteerataan estottomasti varsin yksipuolisessa valossa. Kieltämättä epäilyttävää.

Itse artikkeli on lähes täynnä lyhyitä sitaatteja Halla-ahon kotisivulta. Toimittaja kommentoi välillä tyyliin "Ai kun kauheaa! Eikö teistäkin!" ja vetää selkeästi mutkat suoriksi tulkitessaan Halla-ahon mielenliikkeitä näiden sitaattien pohjalta. Halla-aho ei ole mikään järin diplomaattinen persoona, ja siksi satunnainen lukija saattaakin kauhistua. Minun taas on jostain syystä hirveän vaikea nähdä Jussi Halla-aho sellaisena demonina, kuin toimittaja hänet esittää. Tämä johtuu siitä, että olen ollut Halla-ahon blogin säännöllinen lukija vuodesta 2006 ja tiedän mitä hän sanoo niissä kirjoituksissa, joista nämä sitaatit on otettu. Tiedän myös, että Jussilla on aina kirjoituksissaan varsin looginen ja tärkeä punainen lanka, riippumatta tekstin kielellisestä muodosta. Lisäksi olen huomannut olevani melko usein hänen kanssaan samaa mieltä käsiteltävistä asioista.

Yksi Jussi Halla-ahon usein käsittelemistä aiheista liittyy maahanmuuttajien työttömyyteen. Perusargumentti on se, että työttömistä maahanmuuttajista koituu Suomen valtiolle suuret ja täysin itse aiheutetut kustannukset. Iltalehti teilaa tämän näkemyksen Tommi Parkkosen toimesta artikkelissa, joka varsin ansiokkaasti vertailee suomalaisten työttömien ja työttömien maahanmuuttajien Suomelle aiheuttamia kustannuksia. Artikkeli on ansiokas siinä mielessä, että sen informaatioarvo on pyöreä nolla. Siinä ei sanota yhtään mitään.

Tommi Parkkosen mielestä on turhaa puhua maahanmuuttajien työttömyydestä, koska suomalaiset työttömät aiheuttavat valtiolle paljon suuremmat kustannukset, suomalaisia työttömiä kun on Suomessa merkittävästi enemmän. Tämän nyt pitäisi lapsenkin ymmärtää. Parkkonen ennakoi jatkokysymyksen, ja paljastaa, että maahanmuuttajien työllisyysaste on suomalaisiin verrattuna korkea. Joissakin ryhmissä työttömyysaste huitelee jopa viidenkymmennen prosentin tienoilla. Tämä ei kuitenkaan ilmeisesti ole millään tavalla merkittävää, sillä nämä työttömät muodostavat kaikista työttömistä vain noin prosentin. Lisäksi eräissä maahanmuttajaryhmissä (mm. kiinalaiset ja intialaiset) työttömyysaste on kantaväestöä pienempi. Lisäksi Parkkonen paljastaa meille ikäänkuin valtion salaisuuden, että työttömät maahanmuuttajat oikeasti haluaisivat käydä töissä. Järkeenkäypää. Uskon itse asiassa, että suurin osa kaikista työttömistä haluaisi käydä töissä, työttömyys kun ei ole kovin motivoiva tila.

Tommi Parkkonen on onkinut tietonsa tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta. Mistään ei käy ilmi, minkälaisia kriteerejä näiden lukujen saamiseksi on sovellettu. Onko esimerkiksi jo Suomen kansalaisuuden saaneet työttömät maahanmuuttajat laskettu suomalaisiksi työttömiksi? Hyvin mahdollista. Ja mitä tarkoittaa "työvoimaan kuuluvien" määrä? Olisi varsin mielenkiintoista tietää vertailevia prosenttilukuja eri kansallisuuksien välillä: Kuinka suuri osa työikäisistä kuuluu työvoimaan kussakin ryhmässä? Tämä artikkeli selvästi herättää enemmän kysymyksiä kuin mihin se vastaa.